Lontoo! Suomi! Saksa!

Hei vaan taas kaikki mussukat!

Anteeks, oon taas ollu laiska updateilija ja siksi oonkin nyt ytimekäs kirjoittaja, ettei tuu liian pitkää, ettekä sitte jaksa lukea.
Noin yleisesti, ku mietin, ni oon ollu tässä viime aikoina ihan hirmu tyytyväinen elämään. Siis on ollu tosi ihanaa ja hauskaa ja kivaa. Paljon ihania ystäviä ja tuttuja ja juttuja ja matkoja ja juhlia on ollut läsnä elämässäni tässä viime aikoina. Lämmin kiitos kaikille elämäni osaanottajille. Olette kaikki tosi rakkaita ja ihania ja harmittaa ku sitä tulee liian harvoin sanottua. Tyhmää tällee blogissa sanoa, mut sanon myös ihan päin naamaa sitte ku seuraavan kerran nähdään.

Lyhyt ja ytimekäs:

Lontoo

Kivaa oli nähdä omia luokkakamuja, koska vasta tämän vuoden aikana oon oppinut tajuamaan, kuinka paljon niistä tykkäänkään ja kuinka paljon me ollaan kaikkea kivaa tehty luokan kanssa. Kyl se kuitenki vähän lähentää, ku ollaan kaks vuotta nähty päivittäin ja oltu ulkomailla yhdessä. No siis olin holisti-Jennin luona yötä ja otin tietty sitte liikaa vaikutteita. Eli oltiin siis koko ajan melkeen alkoholin vaikutuksen alaisena, välillä krapulassa, välillä humalassa. Ehdin nähdä juurikin en yhtään nähtävyyksiä, muttei haittaa, koska ei ollu eka kerta Lontoossa. Vähän käytiin ssyömässä kivoissa paikoissa, jotka on Wendyn ja Jennin kantareita.

Myös muita tuttuja oli kiva nähdä. Sattumalta Antti (luokkakamu) ja Tom (Marcuksen luokkakamu) oli myöskin käymässä Lontoossa ja oli kiva nähdä niitäkin. Oltiin yhdessä ihanan ihanassa Camden townissa. Mä en muistanukkaan et Lontoo on niin kiva ku se on. Tunnelmallinen ja kiva kaupunki. Ja paras shoppailuun. Vähän ostin kenkiä ja rättejä…vielä lentokentältäkin.

Nyt taas ku on ollu Saksassa ja Suomessa, ni tajuaa, et kui "touochy-feely" kaikki pojat on baarissa. Ja varsinkin tuolla Lontoossa. Oli Barcelonassakin semmosta ällöä, mut toisaalta ei mul koskaan enne oo kukaan ihan suoraan baarissa tunkemaan päätä tissien väliin. Se oli vähän semmostä ällöä musta.

Mut Lontoo on kiva. Sinne halajaa sydämein uudestaan.

Suomi

Suomessa oli ihanaa ihanaa ihanaa!!!

Ja vaikka ei ollu hetkeäkään rauhaa ja koko ajan piti juosta ympäri etelä-suomea ja rakasta siskon poikaa ei kerinny tarpeeksi nähdä ja se harmitti ihan hirveästi, ni oli silti ihana Suomen loma. Oli niin paljon tekemistä ja ihania kesäjuhlia.

Heinin grillibileet meni mukavasti liiallisen alkoholin käytön merkeissä. Inkkarinimeni on Henkevä Polvi ja se visiin sitte osin piti paikkansa, koska oli ilmeisesti saanu jotain hittiä polveen, koska se oli seuraavana aamuna todella kipeä. Naantalin hovi on aina hyvä ja suositeltava jatkopaikka, koska siellä ei todellakaan tartte välittää mitä tekee, kuka näkee tai välittää oikeestaan mistään muustakaan. Se on semmonen rennon lupsakka jyskylä. Onneks ei tartte useammin käydä. Oli mukava avata grillikausi hyvässä seurassa…Tosin ilmat olis vähän enemmän saanu suosia.

Vappu meni myös mukavasti. Kuvat kertoo sitte enemmän ku mitkään sanat, mut kuuman kosteaa viidakkotunnelmaa oli läpi yön, vaikka tiikeri ja muut viidakon eläimet nukahteli kesken matkan. Osa juhlijoista palautu asfalttiviidakosta vielä takasin mein mahtaviin bileisiin. Mä annan itselleni kymmenen pistettä ja papukaijan merkin parhaan hostesin palkinnosta, vaiks en voittanukkaan parhaan puvun palkintoa(tiikeli voitti ansaitusti). Normaalisti, mä kuvittelisin, et saattaisin vähän raivota jos joku laattaa meidän sängystä tai hajottaa meidän toisen keittiötuolin tai kaataa viinaa lattialle tai kaataa viinaa lattialle tai kaataa viinaa lattialle. Mut ei, mä olin ku itse tyyneys ja kiikutin vaan pikapikaa rättejä ja muovipusseja ja sen sellasta. Oikeen täytyy olla ylpeä itsehillinnästä. Ja lattian saa mopattua ja sellee. Tosin nyt vaan toinen meistä saa syödä pyödän vieressä :)

Mä opin vapusta et saa sata pistettä, jos osaa heittää oikean ihmisen parvekkeelta alas.

Kivaa mein vapussa oli poppamies, koska se sai mut ainakin vään uskomaan taikatemppuihin. Hui jännää.

Saksa

Takasin Saksaankin oli ihana tulla, vaikka oli ihan kurja päivä se lähtöpäivä. Suomessa oli ilma niin paska, et oikeestaan oli ihan kiva päästä takasin Saksaan. Tosin se tehtiin hyvin vaikeaksi, koska lento oli myöhässä kolmisen tuntia ja siten siinä myös meni yksi työpäivä. Sehän ei mua haittaa. Mut illalla ikävöin kovasti kotia ja Marcusta, vaikka tää helpottaa koko ajan tää ikävä, koska tiedän et seuraavaks ku tuun Suomeen, ni tuun sitte jäädäkseni(seitsemäksi kuukaudeksi). Kivoja juttuja myös nyt jo tapahtunu Saksassa. Ensin oli Sabine käymässä viikonloppuna ja mehän sitte saatiin oikeen kivasti juoruttua ja bitchailtua muiden selän takana. Erittäin puhdistavaa aina. Käytiin myös Opel Werktourilla, mut harmi vaan et sieltä auton valmistusmestoilta ei saa ottaa kuvia. Mun kyl teki vähän mieli, mut emmä sit ottanu. Onneks otettiin sit vähän enempi niistä paikoista mistä saa ottaa. Kiva on olla jotain muistoja noista autoistakin sitte...

Kaikkist kaikkist kivintä on, et me käytiin Punamin kanssa vihdoin ostamassa ne paljon puhutut liput Justin Timberlakeen. Hahhaaa..Mä kuvittelin ettei me mennä kuitenkaan, mut väärässä olin. Tuolla hyllyllä mul on nyt lippu, joka odottelee jo kovasti tämän kuun loppu. Sexy back.

25 työpäivää jäljellä, kuuden viikon päästä jo kotona.